Maisemia ja kannibaaleja

Viime viikolla sain kaksi ekaa tenttiä pois alta. Nyt on enää 3 jäljellä.

Ne on palkannu sinne tentteihin valvojiksi jotain eläkelläisiä, jotka on aivan yli-innokkaita tärkeän tehtävänsä hoitamisessa... Yhdenkin kanssa jouduin kinaamaan mun sanakirjasta vaikka oli lupalaput ja kaikki. Siitä sanakirjasta on oikeasti ollut enemmän haittaa kuin hyötyä. Ne touhottajat käy sitä koko ajan tarkistamassa. Kaikki jotka ohi kulkee. Se on enemmän häiriö kuin hyöty se kirja. Kerran olen yhden sanan sieltä löytänyt, jota olen tarvinnut. Kaikkien tenttien aikana koskenut siihen ehkä kolme kertaa. Jotenkin vaan on vähän turvallisempi olo kun se siinä vieressä on. Tosin harkitsen vakavasti että jätän koko opuksen kotiin lopuissa tenteissä.

Perjantaina tentin jälkeen lähdettiin käymään Eureka towerin 89:n kerroksen näköalapaikalla. Meidän on jo pitkään pitänyt siellä käydä, mutta ikinä ei ole saatu aikaiseksi. Olihan sieltä ihan kivat maisemat. Sieltä näki koko Melbiksen kaikki puolet. Tarjolla olisi ollut myös lasikuutio, johon saa mennä sisään ja se työntyy ulos rakennuksen seinästä. Kun kuutio on työntynyt ulos sen samennettu pintaa muuttu läpinäkyväksi särkymisäänellä tehostettuna. Ja sitten voikin katsella maisemaa myös sieltä jalkojen alta. Jätettiin se kuitenkin väliin, koska sehän oli tietysti lisämaksullinen ja tyydyttiin katsomaan muiden hämmästelyä.

Maisemien jälkeen mentiin katsomaan aussileffa, joka oli kuvattu Tasmaniassa. Olihan siellä tutun näköisiä maisemia. Leffa itsessään oli aika ällö. Siinä oli kannibaali-heimo, joka söi kylään eksyneitä turisteja. (Miten tuntuukin että kaikissa aussikauhuleffoissa tehdään jotain kamalaa packpackereille?) Juoneen kuuluneet tasmaaniantiikerit oli kyllä ihania (tasmaaniantiikerit ovat kuolleet sukupuuttoon). Tämän leffan jälkeen kyllä tulee paikallisten suosimista meatpie:sta mieleen jotain kuvottavaa...